Uskomukset, ajatukset ja raha

Vaikka raha on numeerisesti mitattavissa oleva yksikkö, on se sosiaalisessa yhteiskunnassamme kaikkea muuta kuin neutraali asia. Opimme ja annamme rahalle monenlaisia merkityksiä. Meillä kaikilla on erilaisia uskomuksia liittyen myös omistamiseen, ostamiseen, niukkuuteen, säästämiseen, ilman jäämiseen, lahjoihin ja köyhyyteen.

Ihmisellä liikkuu mielessään valtava määrä ajatuksia päivittäin. Välittömät ajatukset ovat automaattisia ajatuksia, jotka vain pulpahtavat mieleen. Ne heijastelevat todellisuutta vaihtelevalla  tarkkuudella, eli ne voivat olla totta joko kokonaan, osittain tai eivät lainkaan. Automaattisiin ajatuksiin usein kuitenkin reagoidaan kuin ne olisivat totta, mikä voi vaikuttaa omaan talouskäyttäytymiseen. Jos jotkut tietyt teemat toistuvat omissa välittömissä ajatuksissa, taustalla voi olla rahaan liittyviä uskomuksia.

Uskomusten juuret ovat usein lapsuuden tai nuoruuden kokemuksissa. Lähes jokaisella on omat muistonsa rahasta ja sen käyttämisestä. Osalla on muistoja myös rahan puutteesta, joillakin taloudellisesta vauraudesta. Rahaan liittyvien uskomusten kehittymiseen vaikuttavat sekä omat, että mallioppimisen kautta muiden kokemukset. Voimme lapsena oppia rahan merkityksellä tarkkailemalla vanhemman, naapurin tai julkisuuden henkilön rahankäyttöä, kuluttamista tai tapaa puhua rahasta.

Uskomusjärjestelmä antaa ikään kuin linssit, jota kautta tarkastelemme maailmaa. Se, mihin uskomme, vaikuttaa tarkkaavuuteemme ja muistiimme. Ihmisellä on taipumus huomata ja muistaa sellaiset asiat, jotka vahvistavat omaa ennakkokäsitystä. Uskomukset myös ohjaavat päättelyämme ja taloudellisia valintojamme.

Rahaan liittyvät uskomukset voivat olla omaa (taloudellista) hyvinvointia heikentäviä tai tukevia. Ihmisellä voi olla myös keskenään ristiriitaisia uskomuksia, jotka aktivoituvat eri tilanteissa. Yksilöllä voi esimerkiksi samaan aikaan olla uskomus, että säästäminen tarkoittaa vastuullisuutta, ja toisaalta taas uskomus, että rikkaat ovat itsekkäitä.

Ulospäin samalta näyttävän talouskäyttäytymisen taustalla voi olla hyvinkin erilaisia uskomuksia, joten käyttäytymisestä on vaikea päätellä muiden uskomuksia. Esimerkiksi yksi säästää, sillä säästäminen tuo iloa ja hallinnan tunnetta, ja toinen säästää, koska kokee jatkuvasti epävarmuutta omassa elämässään ja säästäminen on keino lievittää ahdistusta. Kolmas sen sijaan kokee samalla tavoin epävarmuutta elämässä, mutta se johtaakin siihen, että hän elää päivä kerrallaan ja välttää pohtimasta liiaksi raha-asioita.

Miksi uskomusten tarkastelu voi lisätä omaa taloudellista hyvinvointia?

Kun opettelee tunnistamaan omia rahaan liittyviä uskomuksia ja ajatuksia, voi samalla saada joustavuutta omaan mieleen ja mahdollisuuden valita toimia toisin kuin uskomus ehdottaa. Omia uskomuksiaan voi lähteä metsästämään tarkkailemalla omia automaattisia ajatuksiaan. Myös omat tunteet voivat toimia vihjeenä siitä, että tähän asiaan liittyy jotain erityisiä uskomuksia. Omien ajatusten tarkkailu vaatii kykyä rauhoittua oman mielen äärelle, mutta tämäkin on taito jota voi harjoitella.

Kysymyksiä tukena ajatusten tarkkailuun

1.  Mikä ajatus tämä on?

2.  Kuinka toistuva tämä ajatus on?

3.  Millaisissa tilanteissa tämä ajatus ilmenee?

4.  Herättääkö tämä ajatus tunteita? Millaisia, kuinka voimakkaita?