Välttely taloudellisen stressin suojautumiskeinona

Miksi vältellään

Välttely on mekanismi, jolla pyritään suojaamaan itseä vaikeilta tai epämukavilta tunteilta sekä minimoimaan taloudellista stressiä (Klontz & Klontz 2009). Usein välttelyllä saavutetaan lyhytaikainen helpotuksen tunne, jos ajatukset pystyy kääntämään pois epämukavuutta aiheuttaneesta asiasta.

Miksi välttely on haitallista

Rahaan liittyvä välttely voi olla yksilölle monella tapaa haitallista.

Välttely voi johtaa siihen, että talouden hallinta on heikkoa. Laskuja voi jäädä maksamatta. Välttely voi myös johtaa siihen, ettei tiedä, mihin itsellä on varaa, mikä voi johtaa velkaongelmiin liiallisen rahankäytön vuoksi. Välttelyn vuoksi voi menettää jotain itselle arvokasta, kuten taloudellisen tasapainon.

Pyrkimys olla ajattelematta jotakin asiaa ei tutkitusti ole tehokas keino ahdistuksen vähenemiseen. Syynä tähän on, että vältelty asia jää yleensä vaivaamaan mieltä. Mieli on taipuvainen ajattelemaan juuri niitä asioita, joita kiellämme itseämme ajattelemasta. Välttely estää myös käsittelemästä huolia sekä etsimästä ratkaisuja ongelmiin.

Toistuva välttely myös vahvistaa uskomusta siitä, että välttelyn kohde on itselle liian haastava, hankala tai vaikea. Näin voi huomaamattaan vahvistaa omia uskomuksiaan siitä, että ei pysty selvittämään omia raha-asioitaan.

Välttämiskäyttäytyminen saattaa myös vahvistua sitä toistamalla. Ihminen voi huomaamattaan oppia, että avatessaan verkkopankin, alkaa ahdistaa, ja ahdistus helpottaa kun sulkee sen ja tekee jotain ihan muuta, vaikkapa selaa puhelimesta somea.

Välttely on melko yleistä, eikä se selity älykkyydellä

Rahaan liittyvä välttelykäyttäytyminen näyttää olevan jokseenkin yleistä. Amerikkalaisessa kyselytutkimuksessa 36% vastaajista raportoivat välttelevänsä taloudellisten ongelmien miettimistä (Medintz ym., 2005). Brittiläisessä tutkimuksessa on arvioitu, että jopa puolet ihmisistä välttelevät jossain määrin talouteen liittyviä asioita (Burchell, 2003)

Burchell (2003) haastatteli 100 brittiläistä aikuista ja tutki talouteen liittyvää välttelykäyttäytymistä (engl. Financial denial). Vaikuttaa siltä, että ihmisen välttelykäyttäytyminen ei selity älykkyydellä, impulsiivisuudella tai osaamattomuudella. Ihminen saattaa olla elämässään muuten hyvinkin menestyvä ja silti pyrkiä välttelemään oman taloudellisen tilanteensa ajattelua. Sen sijaan välttelykäyttäytyminen on tutkimusten mukaan yhteydessä alhaisempaan tulotasoon, heikompaan koulutukseen, matalaan nettovarallisuuteen ja korkeampaan luoton määrään (Klontz ym., 2011)

Miksi ihminen alkaa vältellä

Rahaa liittyvän välttelyn taustalla voi olla erilaisia syitä. Tutkimuskentällä on etsitty selitysmalleja välttelyyn, mutta tutkimus on vasta alussa (Burchell, 2003).

Yhden teorian mukaan välttely voi johtua siitä, että rahan ajattelu aiheuttaa epämukavia tunteita, jotka johtuvat omassa elämänhistoriassa tapahtuneista asioista ja niiden synnyttämistä uskomuksista. On inhimillistä, että ihminen pyrkii välttämään ahdistusta, syyllisyyttä tai häpeää aiheuttavia asioita.

Välttelyn syynä voi olla myös viivyttely eli prokrastinaatio, jolloin taloutta kyllä hoidetaan mutta vaikkapa laskujen maksu jätetään viimetippaan.

Syynä välttelyyn voi olla myös kokemus siitä, että omat taloustaidot eivät ole kunnossa, ajatus siitä että on ns. ”huono rahankäyttäjä”. Tällöin voi tulla ajatus, ettei asioiden selvittäminen kuitenkaan auta, joten miksi vaivautua.

Miten välttelyn voisi lopettaa

Taloudellisen välttelyn hoitamisesta ei ole juurikaan laadukkaita tieteellisiä tutkimuksia. Ahdistuneisuuteen liittyvän välttelykäyttäytymisen hoitamisessa tärkeää on ahdistushallintakeinojen opettelu ja asteittainen altistaminen ahdistusta tuottaville, vältellyille asioille. Altistamiseen liittyy sen opettelu, etteivät tunteet ole vaarallisia, ja että epämukaviakin tunteita voi oppia kestämään.

Taloudellisen ahdistuksen kohdalla altistaminen voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että ensin opettelee puhumaan tai kirjoittamaan omasta rahatilanteestaan ja siihen liittyvistä tunteista. Tämän jälkeen itseään voi haastaa menemään verkkopankkiin ja katselemaan omia tiliotteitaan. Joillekin taas toimii altistustyyli, jossa suoraan altistetaan kaikista eniten ahdistusta tuottaville asioille. Tällainen ”itsehoito” on kuitenkin hyvin yksilöllistä, eikä valmista, jokaiselle sopivaa pakettia voi suunnitella. Mikäli ahdistuneisuus on hyvin vahvaa, eikä tällainen harjoittelu yksin onnistu, voi olla hyvä hakeutua hoidon piiriin esimerkiksi oman terveyskeskuksen kautta.

Tärkeää on myös löytää itsestään motivaatio siihen, miksi haluaa lopettaa välttelyn.

Keinoja, joita voi lähteä kokeilemaan

☐ Rahasta puhumisen opettelu turvallisen henkilön kanssa

☐ Sen tutkiminen, mitä asioita itse välttelen

☐ Oman muutosmotivaation etsiminen arvopohdiskelun kautta

☐ Omien uskomusten tarkastelu kysymällä ”Mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua, jos…. katson verkkopankki / aniavaan laskuni /jne.

☐ Asteittainen altistus asioille, joita välttelet ja jotka aiheuttavat epämukavia tunteita. Hankalien tunteiden hyväksyminen ja salliminen.

☐ Rentoutuskeinojen opettelu esimerkiksi rauhoittamalla hengitystään (linkki Mielenterveystalon YouTube-kanavalle).

Lähteet

Lähteenä käytetty seuraavia kirjoja:

Klontz, B. T., Britt, S. L., & Archuleta, K. L. (Eds.). (2015). Financial therapy: Theory, research, and practice. Cham, Switzerland: Springer International Publishing.

Kähkönen, S., Karila, I., Koivisto, M., & Holmberg, N., (2020). Kognitiivinen psykoterapia. 9., uudist. painos. Duodecim: Helsinki.

Tarkemmat viitteet:

Burchell, B. (2003). Identifying, describing and understanding financial aversion. Cambridge: University of Cambridge Research Publication

Klontz, B., Britt, S. L., & Mentzer, J. (2011). Money beliefs and financial behaviors: Development of the Klontz Money Script Inventory. Journal of Financial Therapy, 2(1), 1-22. ISO 690

Klontz, B., & Klontz, T. (2009). Mind over money: Overcoming the money disorders that threaten our financial health. Currency.

Medintz, S., Caplin, J., Feldman, J., & McGirt, E. (2004). Secrets, lies and money. Money, 34(4), 121-128.